Ylioppilaslakin huima historia
Kuinka keisari Nikolai I ja kielikiista liittyvät ylioppilaslakkiin? Nykymuotoisen puhtaanvalkoisen samettilakin historia on yllättävän raju ja vaiherikas. Lakki on ollut sekä autoritäärisen vallankäytön väline että julistus omasta kielipoliittisesta kannasta – kaikki sai alkunsa ylioppilaisiin hermostuneesta Venäjän keisarista.
Univormu ylioppilaille keisarin määräyksestä
Ylioppilaslakki nähtiin ensi kertaa keisari Nikolai I:n määräyksen ansiosta. Koska mellakoita järjestävät ylioppilaat aiheuttivat keisarikunnassa harmia, määräsi Nikolai ylioppilaat käyttämään sotilaallista univormua. Univormun ansiosta valtaapitävien oli helpompi valvoa harmia aiheuttavia ylioppilaita.
Nikolain kuoleman, vuoden 1855, jälkeen univormun käytöstä kuitenkin luovuttiin. Univormusta jäi ylioppilaiden tunnukseksi ylioppilaslakki, joka vielä tuohon aikaan oli väriltään sininen.
Suomeen ylioppilaslakki matkasi Saksasta
Nykyisen kaltaisen lakin käyttö sai alkunsa Saksasta, ja lakki yleistyi Tanskassa ja Ruotsissa jo 1840-luvulla. Ensimmäinen maininta suomalaisesta valkomustasta ylioppilaslakista on peräisin Turusta vuodelta 1864. Lakin materiaalina oli tällöin sametin sijaan pikee. Suomalaisen ylioppilaslakin virallisena syntymävuotena pidetään kuitenkin nykyään vuotta 1865, jolloin muutama helsinkiläinen ylioppilas valmistutti ruotsalaistyyliset valkoiset samettilakit. Ensimmäisiä valkolakin kantajia pilkattiin “maitolakeiksi” ja ruotsalaisten matkijoiksi. Sittemmin ylioppilaslakin käyttö on yleistynyt ja lakki on saanut ansaitsemansa arvostuksen.Ylioppilaslakin ulkonäköä ei ole määritellyt mikään virallinen taho, vaan lakin malli ja värit ovat vakiintuneet käytön myötä.
Sivistyksen merkki hitaasti naistenkin päähän
Ylioppilaslakkia käytettiin kesäpäähineenä toukokuun alusta syyskuun loppuun 1950-luvulle asti.Oma sivistys haluttiin näyttää, ja lakkia käytettiin jopa maitokaupassa.Naisilta ylioppilaslakin käyttö oli 1800-luvulla aluksi kielletty, ja naiset saivat käyttää vain lyyraa. 1890-luvulla naisille suunniteltiin oma lipaton malli, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön. Kun naiset saivat oikeuden kirjoittautua ylioppilaskuntaan vuonna 1897, sallittiin naistenkin käyttää lipallista ylioppilaslakkia.
Tasa-arvoajattelun nostaessa päätään ylioppilaslakin käyttäminen väheni, ja 1960- ja 1970-luvuilla lakin käyttö siirtyi vappuun ja akateemisiin juhliin.
Lakkilyyralla julistettiin kielipoliittisia aatteita
1800-luvulla Suomen suurruhtinaskunnassa kuohui kielipolitiikka: suomen kielen asemaa ja suomenkielisten kielellisiä oikeuksia pyrittiin parantamaan, mikä johti fennomania-aatteen syntyyn. Tämä radikaali aate halusi koko maalle yhden yhteisen kielen, ja aate sai vastavoimakseen svekomanian puolustamaan ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria Suomessa. Ylioppilaslakissa kielipoliittinen kiista näkyi lyyran mallissa: 1800-luvun lopulla oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset.Nykyisin lyyra ei enää kanna samanlaista poliittista latausta. Ruotsinkielisten lakkien lyyra on kuitenkin vakiintunut 22 millimetrin kokoiseksi ja suomenkielisten lakkilyyrat 14 ti 16 millimetrin kokoisiksi.
Entä miksi lakkia koristaa juuri lyyra
Tämä johtuu siitä, että aluksi ylioppilastutkinto oli myös pääsykoe Helsingin yliopistoon, ja Helsingin yliopiston tunnus on lyyra. Uudet ylioppilaat voivat korkeakouluun päästyään vaihtaa lyyran oman korkeakoulunsa malliseksi, ja nykyään myös moniin ammattilakkeihin on omat alaa symboloivat lakkilyyrat.
Jatka uljasta perinnettä ja hanki oma lakkisi valmistettuna perinteisenä suomalaisena käsityönä!
